Hämeenlinnan teatteri - Madaamiit 12.3.2020

Hämeenlinnan teatteriin ajeltiin keskellä koronavirus kohua. Bussi oli täynnä ja katsomossa vain kolmasosa paikoista käytössä.. Mielenkiintoinen näytelmä jota varsinkin miespuoliset katselivat varsin antaumuksellisesti yrittäin saada otetta naisten sielunelämästä ja elämästä pienessä rintamamiestalossa.

Teatterimatkan toteuttamisesta vastasi ukkojen puoilesta Matti Klemola.ja siitä hänelle kiitokset.

 Käsikirjoitus ja ohjaus Tuomas Parkkinen, rooleissa Tuija Vuolle, Sauli Suonpää, Sanni Haahdenmaa, Johanna Reilin, Liisa Peltonen, Minerva Salomäki/ Kerttu Suonperä. Lavastus Marko Karvonen, puvustus Satu Suutari, äänisuunnittelu Harri Kuittinen, valot Veikko Pulli. 

Urisevien vuosikokous 28.2.2020

Kevät lähenee ja oli vuosikokouksen aika. Paikalla oli kirjan mukaan  47  ukkoa. Kokous alkoi klo yhdeksän ja sitä ennen juotiin tietysti kahvit. Kokouksen jälkeen valittu hallitus piti myöskin järjestäytymiskokouksen.

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Veikko Järvinen ja sihteerinä Juhani Jokinen. Kokouksen avauksen suoritti yhdistyksen puheenjohtaja Vilho Lehtinen.

Toimintakertomus ja toimintasuunnitelmat hyväksyttiin muutoksitta. Tilikertomus ja Talousarvio hyväksyttiin muutoksitta ja myöskin tilivelvollisille vastuuvapaus. Talous todettiin olevan tasapainossa.

Tarkaa taloutta edelleen hoidettava sillä jäsenistö ikääntyy ja talkooeurot ovat tiukassa.

Puheenjohtaja + hallituksen jäsenet, yht. 10 Valittiin yksimielisesti.

Puheenjohtajaksi : Vilho Lehtinen

Hallituksen jäseniksi edelleen:

 Jukka Heiniö, Jorma Jokinen , Juhani Jokinen, Veikko Järvinen,Antti Latvala, Rauno Mäntylä, Jukka Rauman , Reijo Puranen, Jouko Silen ja Vilho Lehtinen.

Antti Latvala ja Arto Koivisto valittiin Tarkistamaan vuosikokouksen pöytäkirja.

Vilho Lehtinen avasi kokouksen.

Kokousväkeä.

Teatterissa 14.2.2020 - Miehen kylkiluu

Ukkojen kevään teatteriavaus oli vanha. Maria Jotunin näytelm' Miehen Kylkiluu. Ennakkonäytös joka sai hiukan vaihtelevan vastaanoton. Esitys Valkeakosken kaupunginteatterissa.

Kuva: Teatterin sivuilta.

Ensimmäinen jakso puoliaikaan asti mentiin hiukan jahkaillen. Toisella puoliajalla saatiin näytelmään jo hiukan vauhtiakin, Yleisö ei varsinaisesti lämmennyt.

Ohjaus: Sanna Majanlahti

Rooleissa:

Essi Järvinen, Robert Lankio, Kristiina Laurila, Tino Leinonen, Sanna Nygord, Lasse Saari, Sanna Ristaniemi, Erkki Vuorinen

Myöhäiset pikkujoulut 2019 - 24.1.2020

Hallitus päätti että pikkujoulut pidetään tammikuussa 2020 - niin siis toimittiin. Paikkana oli rantahotelli Waltikka. Mukana oli reilut sata henkeä jakamassa joulun ja tunnelmaa. Illan juonsi Lasse Kanerva ja hän oli myös hankkinut pelimannit paikalle antamaan tanssimusiikkia.

Puheenjohtaja Vilho Lehtinen toivotti väen tervetulleeksi.

Aktiivisesta toiminnasta palkittiin viirillä Matti Klemola ja Jouko Silen. Ukkojen plakaatin sai  nyt talousvastaava Reijo Puranen. Ukot kiittävät aktiivisuudesta.

 Lasse Kanerva juonsi ja lauloi itsekin muutaman kappaleen illan aikana.

Lopuksi alkoi myöskin tanssituokio.

Ruokapöytä tyydytti hyvinkin. Tässä vasta alkupalat.

Lohikeittopäivä 13.12.2019

Kausi 2019 alkaa kallistua kohden loppuaan. Edessä on vain vielä Jouluglögipäivä ja joulutauko voi alkaa. Ukkojen piikkujoulujuhla on vasta Tammikuun puoilella toiminnan uudelleen taas viritessä.

Nyt sitten syötiin lohikeittoa ja takahuoneessa oli parturi joka siisti halukkaiden"" kuontalot "" joulukuntoon.

Keittoannoksia oli varattu 70:lle ja hyvin taas kerran maistui. Keiton lisukkeena oli maito, kotikalja leipä ja voi. Yhteinen ruokahetki aiheutti melkoisen puheenporinan pöydissä. Leppoisa jutustelu täytti tuvan.

 Kallion Viljo toimi tasapuolisena annostelijana.

 Leipä, Kotikalja, Maito ja voi. 

 Hyvin maistuu !

Ville katselee vieläkö keittoa riittää. Riitti sitä.

Hämärässä aamunvalossa peilailee ikkunan takana Tervasaaren tehdas.

Syksymatka Tallinnaan. 13. - 15.10.2019

Ukkojen syysreissu, johon oli yhdistetty yksi yö laivassa ja toinen hotelli Euroopassa Tallinnassa. Mukaan oli lähtenyt 58 henkilöä joista oli 25  Rinsessoja ( siis ilman P kirjainta kuten perinne vaatii)

Matka onnistui sateesta huolimatta hyvin. Ukot pääsivät panimoon (Olut) ja rinsessat kangaskauppaan.  Ensimmäinen ilta meni Silja Europalla orkesteri Heiminauhan ja Tuure Boeliuksen ja seurustelun merkeissä.

Linja-auto oli Lauhamo yhtiöltä ja matkan järjestelyt ja ennakkosuunnittelun teki Jorma Jokinen.

Kuvat ovat paikallisten isäntien ottamia.

 Ryhmäkuva Ukkokierrokselta

Nyt on kuvaan päässyt Rinsessojakin. Koshi Aidad oli ruokapaikkana.

Taas ukoista ryhmäkuva, - ovat vain vaihtaneet paikkaa.

Hakapirtillä - aihe: Vanhusväestöön kohdistuva rikollisuus.

Hakapirtin iltapäivän aiheena oli nyt Vanhusväestöön ( Ikäihmisiin) kohdistuvat rikokset ja huijaukset. Paikalle oli saapunut luennoimaan rikosylikomisaario Jari Kinnunen. Hän kertoi eri tavoista joilla ikäihmisiltä on yritetty kalastella esimerkiksi pankkitunnuksia. Näin on tehty mm. poliisina valheellisesti esiintyneinä. Määrät ovat huomattavia. Tunnuksia on kalasteltu myöskin sähköpostiviestein. 

Poliisi ei koskaan kysele ihmisten pankkitunnuksia. Varovaisuuteen on myöskin aihetta pankkiautomaatilla asioidessa. Tunnuslukujen näpyttelyn ajaksi on syytä piilottaa näkyväisyys joko kädellä tai muulla, esimerkiksi lompakolla tai vastaavalla.

Jos pankista tulee viestejä joita on syytä epäillä joksikin muuksi kuin asialliseksi on paras ottaa yhteys pankkiin. Jotkut rikolliset ovat naamioineet pankkien sivut omaan käyttöönsä ja on joskus vaikea erottaa mikä on oikea ja väärä sivusto. Terve harkinta on aina tärkeää näissäkin asioissa.

Lisäksi on ilmennyt ongelmaa näiden kadulla ruusuja tyrkyttävien naisten ja koruja kauppaavien kanssa. Samoin kerjäläisten kanssa on syytä kriittisen varovainen suhtautuminen. Takana  voi olla organisoitu systeemi jossa kerjäystä harrastavat jaetaan eri pisteisiin ja rahat sitten menevät keskitetysti muualle.

Ulkomailta tuleville oudoille puheluille on syytä myöskin lyödä esto. Eikä kannata kuin lyödä puhelin kiinni.

Jari Kinnunen kertoi että paras tapa viedä asiaa eteenpäin on ihmisten välinen keskustelu. Muu tiedottaminen hukkuu hyvin helposti tietotulvan massaan.

Ukot valmiina kuuntelemaan.

Jari Kinnunen antamassa ohjeistusta eri huijausten estoon.

Sitten olikin aika aloittaa kalakisan palkintojen jako.

Kalakisan Tulosluettelo:

1. Kari Heino 1,590 

2. Pekka Kiviharju 1,380

3. Pekka Lahtinen 1,260

4. Rauno Mäntylä 0,580

5. Juhani Jokinen 0,450

6. T.Naukkarinen 0,370

7. Olli Mäkinen 0,180

8. Jukka Rauman 0,030

Pensaitten siistimistä 2.10.2019

Ukot viettivät syksyisen tuokion siistimällä Kanavakadun rivitalon (Syöksypakin) seinustan pensasaitaa. Mukana oli kymmenkunta ukkoa erilaisten leikkurien kanssa puuhastelemassa. Puuhastelu oli korvausta UPM:lle kerhohuoneiston käytöstä. Yhteispelillä sekin sujuu.

 Klemolan Matin taidonnäyte.

Työ sujuu ja Anttia naurattaa.

Tulikohan se nyt hyvin ?

Lappi 14. - 21. 9.2019 Särkijärvi

Tekstin muokkaus: Veikko Järvinen
Lapinmatkan tiedot ja kuvat : Juhani Jokinen

Tapsa Simolin ruokkii kuukkelia.

Matka Lappiin Muonion Särkijärven majoille aloitettiin la aamuna klo 5

ja pirteät Ukot matkasivat Jämsän, Hirvaskankaan ja sitten Oulun Tupoksen kautta ”vähän myöhässä”

Kukkolankosken vuoden viimeistä lippoamistilaisuutta katsomaan. 

Oulusta otettiinmukaan ”vanha Lapinkävijä” Tapio Seppälä joka työnsä puolesta oli ohjaamassa mm. Tunturityttöjä joita Yhtyneet lähetti syksyin ja talvisin rentoutumaan Keimiölle.

Matka Särkijärven majoille sujui hyvin ja perillä odottivat isäntäpari Tarja ja Pekka Veisto

ruuan kanssa ryhmäämme jossa tänä vuonna oli 22 ukkoa ja 2 kuskia,  Kuljettajat, 

Hannu Kiveläja Veijo Pöytäkivi.

Sunnuntaina 15.9 kiipesimme kaikki Särkitunturille jonne oli luvattu viikon kaunein päivä.

Tunturin juurelle kiiruhdettiin autokyydillä koska halusimme säästää vielä jalkoja viikon ponnistuksiin,,mutta muutama urho käveli takaisin pikitietä linjurin perässä.

Kuukkelit olivat letunpaistopaikalla  viihdyttämässä turisteja ruokapalkalla ja varsinkin Simolinin Tapsa onnistui ruokkimaan useampaakin kerralla.

Ma kävimme Muoniossa täydentämässä varastoja tullessa poikettiin 
Äijäkoskelle ihastelemaan kosken kulkua ja maisemia, koski on kolmisen kilometriä
Muoniosta joten se sopi päiväkäyntiin hyvin.

Tauolla tunturissa.

Ti aamuna lähdimme jo 8.30 ajamaan kohti Kilpisjärveä jonne matkaa yhteen suuntaan oli n. 200 km.

Treffit  Mallajärven rannassa odottelevaan laivaan ja yhteydet hoiti Asko Mensalo joka oli käynyt mm. kesällä ohi kulkiessaan katsomassa kohdetta. 

Askon tietoja ja kokemusta käytimme koko viikon härskisti” hyväksi ja jälleen vetäjien etukäteen tekemä työ antoi mahdollisuuden hyvään lopputulokseen, kuten aiempinakin vuosina on ollut.  Askolle  isot kiitokset!

Hienoinen tihkusade alussa ei haitannut ja päivä parani loppua kohti, vaikkakin
TV-Uutiset näytti illalla kuvaa räntäisestä ja lumisesta Saana-tunturista,
 me olimme silloin jo majoilla.

Jotkut urhot kävivät rajapaalulla jopa kastautumassa.

Laivalla ”Kalle” kipparina ja Imatralainen nuori nainen joka oli ilm. ”gramofonineulalla rokotettu”

niin pirtsakka hän oli. Kaksikon hoitelemana laivamatka meni sujuvasti mennen tullen.

Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteinen rajapyykki oli katselmuksen kohteena maissa ja sinne

oli edestakaisin kävelymatkaa noin 3 tunnin verran ja siihen otettiin puolikas vielä päälle,
sekin tuli vielä käyttöön.

 Matka oli parille kaverille liian pitkä minkä he onneksi tajusivat ja palasivat matkalta

takaisin aiemmin. Maisemat perillä olivat todella hienot ja uskallan väittää että retki oli
yksi parhaita ja mieleen jäävempiä Urisevien historiassa. 

Kuvasaalis kertoo omaa myös kieltään  tallenteina.

Tullessa ohitimme Järämän Saksalaislinnoituksen toisen kerran, mutta sinne ei poikettu,
 Jussi luki netistä tekstiä mikä kertoi linnoituksen tarkoituksesta ja merkityksestä.

Ke pidettiin Ukkojen Särkijärven 12 olympiaadit useine lajeineen joita olivat mm: pallojen heitto

ämpäriin, Sulkapallojen lyönti mailalla ämpäriin, Keilojen kaato yhdellä heitolla ja hellakapulalla,

Poolorata jossa yksi portti ja viimeisenä naruun pituuden arvaus kauempaa arvioiden.
Narujutun oli valmistanut Aila Mensalo ja saimme mukaan kuoren jossa oli naru ja toinen kuori missä oli valm. mitattu pituus. 

Tämä viimeinen koitos oli ainoa josta kaikki sai tuloksen ja sen vaikutus koko kisaan

näin ollen oli suuri: 

Tulokset: Kari Nykänen ( sijalukupisteet)  8, 2. Hannu Kivelä 9, 3. Pekka Lahtinen 10,

4. Reino Nuutinen 11, 5. Timo Vainio 18, 6. Erkki Jokio ja Veijo Pöytäkivi 19, 8, Tapani Simolin ja Esko Elijoki 21, 10.  Tapio Seppälä 22, 11. Seppo Mäkinen ja Esa Harsunen 23, 13. Reijo Nikkanen ja Antti Latvala 25. 15. Pekka Tynskä ja Pekka Lehtonen 26, 17. Juhani Jokinen 27, 18. Ossi Kekkonen 28,  19. Esko Rantanen 30, 20 Markku Jokela 33, 21. Juhani Kirjavainen 38. 

Tupakilpailun voitti tupa 2.

To oli Levipäivä ja ensimmäiseksi kiersimme tunturit ja katselimme niitä linja-autosta kauempaa,

Tuikun tasanteelle nousu ja käynti siellä ja sen jälkeen laskeutuminen tuuliselta mäeltä alas
 (autolla) jossa vielä oli parisen tuntia omaa ohjelmaa jokaisella.

Poronlihamyymälässä käynti kuuluu oleellisena matkoihin ja siellä poikkesimme poistullessa.

Perjantaina kävimme ensiksi Keimiöniemen kalamajoihin tutustumassa ja ihastelimme vanhoja

kala-aittoja ja käsityön jälkeä niissä. Myös arvuuttelu lintulajista joka oli melkein kilometrin pituisella lautalla keskellä järveä, Tukkasotka lienee oikea lajimäärittely. Linnut olivat niin kaukana ettei pikälläkäänkameran putkella saanut kunnon kuvaa niistä.

Pallastunturille ajelimme seuraavaksi ja nyt ei myyjät eivätkä turistit olleet tavalliseen tapaan
riesanajoten saimme rauhassa tallustaa niin pitkälle kuin halusimme ja sitten nopeasti taas
huoltoon takaisin.Saunottua tuli paljon niin sähkö, tavallinen sauna ja yhtenä iltan
 lämmitimme itse savusaunankin,kun jostain syystä kiuas ei vetänyt
 kuin alussa ja lopussa.

Lauantaina  aamulla ennen seitsemää saimme jo aamupalan ja lähdimme 7.30 kohti etelää. Kotimatka

meni muutamaa pölhöä poroa ja kilpailevaa autoilijaa lukuun ottamatta hyvin ja kuskit ajoivat tasaisenrauhallisesti Ukot kohti etelää.

 Tämänvuotinen retki oli ns. omasuunnittelumatka jossa jouduttiin itsemiettimään tekemisiä ja aikatauluja, mutta yhteispelillähän kaikki sujuu.Seuraaville kolmelle vuodelle on saat
 alustava tarjous ja suunnittelu voidaan siis taas aloittaa.

Tämänkertaisen Lapinreissun vetovastuu oli troikalla, jonka muodostivat Juhani Jokinen, Asko Mensalo ja Antti Latvala. - Ukot kiittävät.

Rantapalaveri

 Onnelliset noviisit ja paukku.

Antti Latvala ja Tapio Seppälä tarinatuokiolla.

Rajapatsaalla otettu potretti

 Ryhmä Saanan maisemissa

Saana näkyy.

Maisemakuvaa Käsivarren lapista. 

Lappi 2019 osallistujat : Esko Elijoki, Esa Harsunen, Markku Jokela, Juhani Jokinen, Erkki Jokio ,Ossi Kekkonen,  Juhani Kirjavainen, Pekka Lahtinen,Antti Latvala, Pekka Lehtonen, Ismo Lötjonen, Asko Mensalo, Raimo Mäkinen, Seppo Mäkinen, Reijo Nikkanen, Reino Nuutinen, Kari Nykänen, Esko Rantanen, Tapio Seppälä, Tapani Simolin, Pekka Tynskä, Timo Vainio

Waltikan talkoot osa( 2.) 3.9.2019

Waltikan ympäristön raivaus jatkui ja siistimen ympäristössä. Miehitys oli hiukan keveämpi kuin edellisellä kerralla,- jälkeä silti syntyi.

 Sahamies varusteineen työn touhussa.

Risukko siistiytyy verkalleen.

Ossi yli 80 vuotiaana on toimelias ukko.

Kalakisa Horiskot vs. Ukot 29.8.2019

Helteinen, kaunis loppukesän päivä. Viidennumeron parkkipaikka jälleen tukikohtana. Kilpailualuetta tien molemmin puolin. Järjestelyvastuu oli nyt Horiskoilla.

Osanottajia oli yhteensä 18 joista kahdeksan kummastakin joukkueesta kahdeksan osallisia yhteistulokseen.

Niinhän siinä jälleen kävi että Horiskot vetivät jälleen pitemmän korren. Onnittelut !

 Kisavalvoja Antti Latvala kyselee Jokisen Jussin saalista.

Alakuva: Antti Vuorinen ja Markku Lahtinen Horiskoista vaihtavat mielipiteitä kisasta.

Waltikan ympäristötalkoot 28.8.2019

Porukka oli suhteellisen suuri, Noin 30 ukkoa oli siistimässä ja raivaamassa hotelli Waltikan ympäristöä. Todennäköisesti edessä on vielä ensi viikolla samankaltainen ponnistus. Eläkeläisten näytöksessä olisi varmaan ollut ihmettelemistä nousevalle nuoremmalle sukupolvellekin.

Talkoitten veto- ja puuhamiehinä olivat metsäammattilaiset Veikko Ruohomäki ja Toivo Naukkarinen. Mukana oli sitten kalustona moottorisahaa, raivaussahaa, vesuria ja tietenkin köysi jolla varmistettiin puun oikea kaatumissuunta.

Aina sama juttu. Puolituntia ennen talkoita jo osa valmiina rukkaset kädessä.

 Kuormalava saa hiljalleen täytettä.

Ensimmäinen nurin ja paloittelu alkaa.

On siinä työmaata.

 Sinne vain kuormalavalle. Niitä oli kolme.

 Hiljalleen etenee.

 Ukot naamioituivat hyvin maastoon.

Vetäkää - Kyllä se siitä kaatuu.